Tällä viikolla (4.-10.10.2021) on vietetty kansainvälistä imetysviikkoa. Viikon teemana on Imetyksen tuki ry:n mukaan Turvataan imetys yhdessä (Protect breastfeeding – A shared responsibility). Imettämiseen liittyen on tullut lukijoilta muutamia toiveita ja tämän viikon kunniaksi haluaisin jakaa omia kokemuksiani omasta imetyksestäni sekä ihan yleisesti tietoa imettämiseen liittyen.
Oma imetys-taival
Ennen tyttäremme syntymään mietin, että on hyvä, jos jaksan imettää häntä 6 kuukauteen asti. Toisin kävi: nimittäin minulle tuli tasan vuosi täyteen tällä viikolla siitä, että olen imettänyt tytärtämme.
Kuten täällä mainitsinkin niin minulla nousi maito todella nopeasti heti tyttäremme syntymän jälkeen. Naistalon mukaan rinnat tarvitsevatkin paljon stimulointia ensimmäisten päivien aikana. Tämä siis tarkoittaa sitä, että vauvaa kannattaa yrittää pitää paljon rinnalla sekä rintoja kannattaa jotenkin muuten stimuloida (esim. lypseä käsin tai pumpata). Helsingin kaupungin Imetysoppaan mukaan maitomäärä nousee merkittävästi noin 2-4 päivää synnytyksestä. Maitomäärän nousemiseen voi usein liittyä voimakasta turvotusta, kuumotusta ja jopa kuumetta. Yleensä muutaman päivän jälkeen tilanne rauhoittuu ja pingotuksen tunne rinnoissa helpottuu.
Minulla maidon nousemiseen auttoikin rintojen käsin lypsäminen heti heräämön puolella sekä se, että saimme tehdä ensi-imetyksen heräämössä. Kun pääsin perhehuoneeseen, jatkoin rintojen lypsämistä ja pumppaamista sekä tyttäremme pitämistä rinnalla ihokontaktissa. Kun maito nousi rintoihin, niin sen kyllä huomasi😅. Olen yleensä 65A kuppinen eli suhteellisen pieni rintainen, niin minulla oli varmaankin C- tai D-kupin rinnat sinä hetkenä. Eli kaksi aivan valtavaa meloonia. Nauroin miehelleni, että tältä varmaankin tuntuu kun silikoonit. Rintojen pingoitus kuitenkin laski parin päivän sisään ja tätä toki helpotti myös se, että tyttäreni alkoi syömään enemmän.
Imetysasennoista
Heti ensi hetkistä alkaen kävimme Naistenklinikan hoitajien kanssa läpi eri imetysasentoa, että millaisia näitä on. Näitä voi käydä myös oman neuvolansa kanssa läpi neuvolan ensikäynnillä, mutta suosittelen katsomaan näitä jo synnytyssairalaassa, mikäli mahdollista oman mukavuuden kannalta. Imetysasentoja on monenlaisia ja ei ole yhtä oikeaa asentoa. Oikeastaan kokeilemalla ja harjoittelemalla löytää itselleen ja vauvalleen parhaimmat sekä mukavimmat asennot. On hyvä muistaa, että imettämisen ei pidä sattua. Ohessa muutamia vinkkejä Helsingin kaupungin Imetysoppaasta:
- Vauvan pää kääntyy vapaasti taaksepäin vauvan haukatessa kiinni rinnasta
- Kun vauva on rinnalla, vauvan rintakehä on aina äitiä kohden eli vauvan vartalo on suorassa
- Vauvan pää on vapaana
- Vauva on lähellä äitiä
Itselleni luontevimmat imetysasennot ovat olleet alusta lähtien tyttäremme ollessa sylissäni (joko poikittain tai polviltaan istuen) tai ollessamme kyljeltään makuuasennossa. Varsinkin ensimmäisten neljän kuukauden aikana yösyötöt oli helppo hoitaa kylkiasennossa imettäen. Hyvästä imuotteesta voit lukea lisää täältä Imetyksen tuki ry:n sivuilta.
Nykyään tuntuu, että imetän vähän missäkin asennossa. Tyttäremme ei aina oikein jaksa keskittyä imetykseen ja hänellä on jo kiire jatkamaan leikkejä. Tuntuu välillä, että hänellä on muurahaisia pöksyssä kun on niin kova kiire touhottamaan😂. Tyttäremme kuitenkin hakeutuu itse rinnalle ja mm. aamut, uinnin jälkeen ja saunassa ollessamme hänen aivan pakko päästä tissille.
Vauvantahtinen imetys
Itselle ainakin alkuun oli vaikea kuvitella sitä, että kuinka paljon vastasyntynyt oikeen tarvitsee äidinmaitoa. Pulloruokinnassa on (ehkä?) vähän helpompi seurata vauvan syömistä kun taas rintamaidon osalta on vaikea juuri arvioida sitä, että kuinka paljon vauva on syönyt. Imetyksen tuki ry:n mukaan varmin merkki maidon riittävyydestä on vauvan painonkehitys. Ensimmäisinä päivinä syntymän jälkeen vauvan paino lähes aina laskee (korkeintaan 10% syntymäpainosta). Vastasyntyneen vatsalaukku on ensimmäisinä elinpäivinä hyvin pieni, joten pienikin määrä maitoa riittää hyvin.
Ensimmäisiin elinviikkoihin kuuluu Imetyksen tuki ry:n ja Naistalon mukaan se, että vauva viihtyy rinnalla useita kertoja päivässä, joten ei kannata pelästyä sitä, että vauva melkein asuisi rinnalla. On hyvä oppia tunnistamaan oman lapsensa nälkämerkkejä (mm. vauva nuolee huuliaan, maiskuttelee, kääntää päätää, imee sormiaan, huitoo käsillään tai itkeskelee). Meillä ainakin tyttäremme maiskutteli aina paljon, jolloin tiesi hänen halajavan lisää maitoa. Meillä olikin alussa varmaan joku 10-15 imetyskertaa päivittäin, joista 2-3 kertaa oli yöllä.
Imetyksen tuki ry:n mukaan imetyksen turvamerkit ovat seuraavat, jotka on hyvä pitää mielessä:
- Vauva syö lapsentahtisesti, yleensä vähintään 8–12 kertaa vuorokaudessa.
- Vauva pissaa vähintään viisi kertaa vuorokaudessa.
- Vauva kakkaa ensimmäisinä viikkoina päivittäin. Yli kuuden viikon iässä useamman päivän kakkaamisvälit ovat normaaleja.
- Vauva kasvaa. Vauva saavuttaa syntymäpainon viimeistään 10-14 vrk:n iässä ja kasvaa sen jälkeen vähintään 500g kuussa ensimmäisen puolen vuoden ajan.
- Vauva imee tehokkaasti ja nielee maitoa.
- Imetys ei satu.
Lapsen täysimettämistä suositellaan 4-6 kuukauden ikään asti. THL:n mukaan täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle lapselle äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään asti. Tämä on kuitenkin todella yksilöllistä, että miten jokainen haluaa täysimetystä jatkaa ja onko oma lapsi valmis aloittamaan kiinteiden maistelun. Yritin etsiä tietoa siitä, että kuinka moni suomalaiset nainen täysimettää lapsiaan, mutta en löytänyt tästä viimeisintä tietoa. Viimeisin WHO:n tieto on vuodelta 2010, jonka mukaan suomalaisista naisista 58% täysimetti lapsiaan 6 kuukauteen asti. Ruotsin ja EU:n vastaavat luvut olivat 62,5% ja 32,0%.
Meillä on menty aikalailla lapsentahtisen imetyksen osalta tähän päivään saakka. Meillä imetyskertojen määrät vähenivät huomattavasti kun aloitimme kiinteiden syömisen 4 kuukauden iässä ja nykyään imetyskertoja on noin 3-5 kertaa päiväsaikana riippuen miten tyttäremme on syönyt päivän aikana muuta ruokaa. Kiinteiden aloittaminen 4 kuukauden iässä oli meille ihan tietoinen päätös, koska koimme tyttäremme olleen tällöin valmis aloittamaan maistelemaan jotain muuta. Hän osasi tässä vaiheessa jo istua ilman tukea ja oli osoittanut selkeitä kiinnostuksen merkkejä ruokaa kohtaan (mm. hamuavan ruokaa meidän lautasilta).
Omat elämäntapani imetyksen aikana
Olen pyrkinyt elämään mahdollisimman normaalisti imetyksen aikana. THL:n mukaan terveellisen ruokavalion periaatteet ovat samat kuin raskausaikana. Monipuolinen ja riittävä ruokavalio turvaa hyvän ravitsemuksen myös imetyksen aikana. Omat peruselämäntapani ovat olleet aina (jos teinivuosia ei lasketa mukaan😁) suhteellisen terveelliset: syön todella monipuolisesti ja kaikkea, liikun 5-6 kertaa viikossa, käytän vähän alkoholia (1-2 viinilasia kuukaudessa) ja en tupakoi. Kahvia olen pyrkinyt juomaan yhtä paljon kuin raskausaikani THL:n ravitsemussuosituksien mukaisesti.
Rautavarastoarvojani seurattiin alkuun, koska menetin sektiossa paljon verta. Otin ensimmäisten kolmen kuukauden aikana lisärautaa päivittäin. Lisäksi alusta lähtien olen edelleen käyttäen raskausaikani käyttämää Multivitan raskaus- ja imetysvitamiinia sekä D-, C-, kalsium- ja sinkki-tapletteja. Itsellä ainakin lisävitamiinien ottaminen on ollut tärkeää (heh voi myös olla plasebo😅), jotta jaksan paremmin. Huomaan nimittäin päiviä, jolloin minulla on jäänyt vitamiinit ottamatta, että en jaksa samallalailla. Tällöin myös liikunta ja varsinkin ulkoilu virkistää mieltä kummasti.
On hyvä muistaa, että Suomessa kaikille vauvoille suositellaan D-vitamiinilisää kahden viikon iästä lähtien (Imetyksen tuki ry, THL). Meillä on ollut käytössä alusta lähtien RELA TIPAT+ D3 maitohappobakteeri-D-vitamiinilisä, joka on ollut helppo antaa alkuun joko suoraan suuhun tippoina tai lusikalla.
Imettäminen julkisella paikalla
Muistan aluksi hieman pelänneeni julkisilla paikoilla imettämistä, että kehtaako tätä tehdä kaikkien nähden. Minulla julkisilla paikoilla imetyspelkoon helpotti se, että lähdin ihan alussa ystäväni kanssa lounaalle, jolla on about saman ikäinen lapsi kuin meillä. Imettäminen julkisella paikalla meni tosi hyvin enkä kokenut väen keskellä mitään häpeää imettämisestä, vaikka tyttäremme jotain vähän itkeskeli. Oli jotenkin tosi turvallista tehdä tämä toisen äidin läsnäollessa, joka myös imetti. Tämä antoi itselle myös rohkeutta kokeilla omaa imettämistä kun oli toinen siinä tukena🖤. Lisäksi omaan pelkooni auttoi se, että oli mahdollisimman mukava ja löysähkö paita, jonka kanssa pystyin hieman suojaamaan omia rintojani etteivät nämä ravintolassa vilkkuneet. Jokainen kuitenkin imettää tyylillään julkisilla paikoilla ja kannustan tähän ehdottomasti! Jos yhtään askarruttaa julkisilla paikoilla imettäminen niin suosittelen lähtemään jonkun kanssa äidin kanssa liikenteeseen niin saatte toisistanne hyvää vertaistukea. Julkisilla paikoilla imettämistä ei kannata todellakaan häpeillä!
Omat fiilikset imettämisestä
Kohta näin vuoden jälkeen on pakko sanoa, että imettäminen on ollut todella ihanaa. Tämä ei ole ollut yhtään niin vaikeaa mitä aluksi luulin. Toki tämä vaati alkuun vähän opettelua sekä elämistä isojen pingottuneiden rintojen kanssa, mutta tämä on ollut todella ihanaa yhteistä aikaa tyttäremme kanssa. Muistelen, että yksi hyvistä ystävistäni lähetti minulle tämän alla olevan vastaavan kuvan, että onko minulla samanlainen fiilis tällä hetkellä. Kuva kuvastaa hyvin omaa olotilaani imetyksen osalta. Väsynyt, mutta onnellinen fiilis.
Vaikka imettäminen on ollut todella ihanaa aikaa, niin varsinkin alussa muistan olleeni tosi väsynyt siihen kun piti olla melkein 24/7 saatavilla ja oma aika oli välillä hieman kortilla. Meillä auttoi paljon se, että pumppasin joka päivä rintoja, jotta meillä oli aina äidinmaitoa joko jääkaapissa tai pakkasessa. Tämä jeesasi siinä, että pystyin irtautumaan omiin menoihini tai ottamaan yhteistä aikaa mieheni kanssa kun joko mieheni tai vanhempani pitivät huolta tyttärestämme. Annoin myös välillä itse pullosta äidinmaitoa, jotta tyttäremme oppi myös syömään pullosta.
Lisäksi pakko myöntää näin vuoden jälkeen minulla ei ole yhtään ikävä noita 3-4 kuukauden rintaraivareita ennen nukkumaanmenoa 😅🙈. Tähän meillä auttoi se, että siirryimme säännölliseen päiväunirytmiin ja ”unihygieniaan” neljän kuukauden iässä, jonka jälkeen iltanukutukset rauhoittuivat. Kirjoitan lisää tulevissa julkaisuissa.
Veikkaan, että kun lopetan imettämisen niin minulle tulee ikävä näitä yhteisiä hetkiämme. Mitä pidemmälle imetysmatkaa olemme menneet, sitä enemmän olen karsinut pois saman aikaisesta muusta tekemisestä. Aiemmin minulla oli tapana kuunnella äänikirjoja, lukea uutisia, katsoa sarjaa tai selata somea samaan aikaan kun imetän. Nyt olen vain keskittynyt olennaiseen eli tyttäreemme. On ihana seurata häntä samalla kun hän on rinnalla ja vain tuijotella toinen toisiamme silmiin. Tuntuu, että nämä ovat niitä parhaimpia hetkiä päivässä, joita en vaihtaisi pois ja näitä hetkiä tulee varmasti ikävä kun palaan töihin parin viikon päästä.
Meillä on tarkoituksena jatkaa imettämistä ainakin nyt vuoden loppuun ja katsoa miten kaikki lutviutuu ajan kanssa. Meillä nimittäin alkaa viikon päästä päiväkoti ja palaan itse päivätöihin uusiin töihin, joten olemme aivan uuden äärellä. Haluan kuitenkin kokeilla hetken aikaa taaperoimetystä, että olisiko tästä hieman apua päiväkodinaloituksen sairastelukierteeseen. Voi olla, että tästä ei ole mitään hyötyä, mutta tämä on ainakin ihana yhteinen hetki päivässä ennen päiväkotia ja päiväkodin jälkeen tyttäreni kanssa. Tulen kirjoittelemaan tästä erikseen kun meillä kerkeää olemaan tästä hieman kokemusta.
Oma vinkkini imetyksen osalta on, että älkää luovuttako vaikka alkuun tuntuisi kuinka siltä, että maito ei millään nousisi. Muistakaa myös olla armollisia itsellenne, mikäli imetys ei tunnu onnistuvan. Imetys ei ole helppoa aluksi kenellekään ja tätä pitää yhtälailla opetella kuin muitakin vauvan hoitoon liittyviä asioita.
Jos sinulla on haasteita imetyksen osalta, muista pyytää apua tähän ajoissa joko omasta neuvolasta tai esimerkiksi Imetyksen tuki ry:n tukikanavien kautta. Älä vaan jää yksin painimaan ja tuskailemaan tämän kanssa. Pidetään myös huolta muista ja koitetaan jeesata parhaamme mukaan muita nälvimättä tai neuvomatta. Muistetaan myös, että imettäminen ei sovi kaikille, me kaikki koemme imettämisen erilaisena ja jokainen meistä tekee juuri niin oikein oman lapsensa kannalta kuin pitääkin.
Kivaa kansainvälistä imetysviikkoa kaikille ja tsemppiä imetysmatkoillanne. Muistakaa myös olla armollisia itsellenne🖤.
Ps. Kommentoithan alle tai Instan puolelle, mikäli sinulla on jotain hyvin vinkkejä imetykseen liittyen tai mistä haluaisit kuulla lisää.
***
Hyödyllisiä vinkkejä ja sivustoja
Viranomaislähteitä ja -sivustoja
- Naistalon sivuilta löydät paljon hyödyllistä tietoa imettämiseen liittyen niin hyödyistä kuin imetysasennoista imetyksen käynnistämiseen ja imetysapuun. Täältä löydät myös opetusvideot rintojen käsin lypsämisen sekä vauvan nälkäviestien tunnistamisen osalta.
- HUS:n sivuilta löydät tietoa siitä, mitä olisi hyvä huomioida mm. lääkkeiden, rokotteiden, sairastamisen ja kosmetiikkatuotteiden osalta imetyksen aikana.
- THL:n sivuilta löydät lisätietoa mm. imetyksestä, äidinmaidonkorvikkeesta sekä imetys- ja ravitsemussuosituksista imetyksen aikana.
- Pääkaupunkiseudun kuntien ja kaupunkien sivuilta löydät myös tietoa imetyksen tueksi sekä kuntakohtaisia imety- ja ruokaoppaita:
Muita vinkkejä
- Imetyksen tuki ry:n sivuilta löydät vaikka kuinka paljon tietoa ja erilaisia vinkkejä imetykseen liittyen. Imetyksen tuki ry:n löydät myös facebookista ja Instasta. Suosittelen ottamaan seurantaan!
- Suomen monikkoperheet
- Podcastien ja Instagramin puolelta löydät paljon imetykseen keskittyneitä tai imetystä sivuuttavia tilejä. Olen itse tykännyt kuunnella Onnen kuplia, DocEmilia, Äititreffit, Keskeneräiset äidit ja Kätilön kahvitunti podcasteja imetyksen osalta. Itselläni on taas Instan puolella seurannassa mm. happymilkmama, sleepy__fi ja moomysmilk.
- Imetystyyny kannattaa ehdottomasti hankkia. Olen itse käyttänyt samaa raskausaikana hankittua Doomo Buddy:n raskaus- ja tukityynyä myös imetykseen. Kyseisen tyynyn avulla on ollut helppo kokeilla erilaisia imetysasentoja.
- Hyvään rintapumppuun investoiminen, mikäli sinulla tulee paljon maitoa ja haluatte myös syöttää pullosta (äidinmaidon korvike myös hyvä vaihtoehto. Meillä on ollut käytössä Elvien sähkörintapumppu, jonka sain hyvältä ystävältäni lahjaksi. Tämä on pelastanut monet kerrat ollessani poissa kotoa. Itse suosin rintapumpun osalta sähköistä versiota, jotta käsille jää tilaa tehdä muuta saman aikaisesti. Kannattaa juuri miettiä, että mitä itse haluaa rintapumpulta. Haluaako, että tämä on helppo käyttöinen vai riittääkö perinteinen käsinpumpattava versio. Suosittelen konsultoimaan rintapumppujen jälleenmyyjien kanssa, että mikä olisi itselle toimiva versio.
- Hyvät imetysliivit tai vastaavat ovat ihan must! Muistelen nähneeni Petra Korven Instassa, että hän olisi jakanut näiden osalta lukijoiden vinkkejä hyviin imetysliiveihin. Itsellä oli alkuun käytössä Lindexin liivejä, mutta nämä eivät valitettavasti meillä kestäneet pesua. Olen nyt vasta tutustunut Heistin Sheer Triangle liiveihin ja näitä en vaihda. Nämä ovat super mukavat päällä ja helppo vain heittää sivulle ja rinta esiin. Kyseiset liivit ovat normaalia kalliimmat, mutta materiaali kestää pidempään. Toiset hyvät, joihin olen vastikään tykästynyt ovat Sloggi BODY ADAPT T-Shirt Bra, jotka myös helppo heittää liiviosasta sivulle ja ovat ihan älyttömän mukavat.
- Liivinsuojat ovat tärkeitä ainakin alussa, toki voi olla, että näitä ei pakosti tarvitse ollenkaan. Minulla tuppaa toinen rinta aina alkamaan vuotamaan kun tyttäremme imee toisesta. Itselläni on ollut käytössä sekä kertakäyttöisiä että monikäyttöisiä liivinsuojia. Itse tykkään enemmän ekologisista ja mukavuus syistä käyttää monikäyttöisiä liivinsuojia. Näistä parhaimpina itselleni ovat olleet Lansinohin liivinsuojat. Kertakäyttöisistä liivinsuojista olen kokeillut vain Ainun liivinsuojia, jotka olivat mielestäni hyviä. Lisäksi nämä ovat myös kotimaisia.
***