Eri synnytystapoihin on hyvä perehtyä ennen tulevaa synnytystä, että on tietoinen näihin liittyvistä eduista ja haitoista. Synnytystapoja on kaksi: lapsi voi syntyä joko alateitse tai keisarileikkauksella eli sektiolla. Sektiotapoja on myös monia: elektiivinen eli suunniteltu sektio, kiireellinen sektio ja hätäsektio. Alatiesynnytys on vauvalle luonnollinen tapa syntyä, jolloin synnytys käynnistyy kun vauva on valmis tulemaan. Sektio on taas kirurginen toimenpide, jonka päätös perustuu aina huolelliseen harkintaan. Suunnitellussa sektiossa keisarileikkauksen ajankohta on sovittu jo ennakkoon. Syitä suunniteltuun sektioon ovat esim. etinen istukka, sikiö on perätilassa tai sikiön koko ja äidin lantion välinen epäsuhta. Syyt kiireelliseen sektioon tai hätäsektioon ovat taas äidin, lapsen tai molempien voinnin nopea huononeminen.
THL:n mukaan synnytyksiä oli vuonna 2019 yhteensä 45.288, joista 99,4% tapahtui sairaaloissa. Näistä 17,5% oli sektioita, joista 21,9% oli ensisynnyttäjiä ja 14,3% oli uudelleensynnyttäjiä. Kaikista sektioista hätäsektioita oli 5,1% ja kaikista synnytyksistä hätäsektioita oli alle prosentti. Naistalon mukaan kaikkiin synnytyksiin liittyy prosentin riski vaikeille komplikaatioille, sektiossa riski on 5%.
Ohessa löydät koottuna Naistalon sivuilta löytyvät eri synnytystapojen edut ja haitat:
Alatiesynnytys
Edut
- Luonnollinen tapa synnyttää
- Äiti saa useimmiten lapsen heti synnytyksen jälkeen syliinsä
- Lapsi on useimmiten virkeä ja hyväkuntoinen syntyessään, eikä tarvitse erityistä valvontaa
- Sikiön stressihormonit vapautuvat synnytyksessä
- Muut välittäjäaineet edesauttavat lasta sopeutumaan kohdunulkoiseen elämään
- Lapsen hengitys käynnistyy ongelmitta syntymän jälkeen
- Vähäisempi verenhukka kuin keisarileikkauksessa (vain alle 1% synnyttäneistä tarvitsee verensiirtoa)
- Imetyksen nopeampi käynnistyminen (keskimäärin 1-2 päivää synnytyksen jälkeen)
- Imetyksen luontevampi onnistuminen ilman leikkaushaavakipuja
- Äiti pääsee nopeammin liikkumaan
- Äiti kotiutuu nopeammin synnytyssairaalasta
- Toipuminen synnytyksestä on nopeampaa
- Pienempi riski sairastua kohtutulehdukseen tai lapsivuodekuumeeseen (alle 1% synnyttäneistä)
- 90% suunnitelluista alatiesynnytyksistä onnistuu
- Noin 10%:lle synnyttävistä tehdään kiireellinen sektio esim. lapsen voinnin heikentymisen tai synnytyksen pysähtymisen vuoksi
- Noin 1%:lle synnyttävistä tehdään hätäsektio, mikäli synnytys tulee tapahtua välittömästi
- Vastasyntyneen synnytyksen aikainen hapenpuute on harvinainen tapahtuma
- Kansainvälisten tutkimuksien mukaan lasten neurologinen sairastavuus ei vähene lisäämällä sektioiden määrää
Haitat
- Synnytyksen ajankohta ja kulku ei etukäteen tiedossa
- Synnytyssupistukset voivat olla kivuliaita (nykyaikainen kivunlievitys on kaikkien saatavilla)
- Välilihan leikkaus tai repeämä ja siitä aiheutuvat jälkikomplikaatiot tai hidas parantuminen
- Peräaukon sulkialihaksen repeäminen (tapahtuu n. 1% synnyttävistä)
- Noin 2%:ssa synnytyksistä aiheutuu muita hankalampia repeymiä, jotka usein paranevat ongelmitta
- Noin 0,5%:lla lapsista on syntyessään matala pH (pH < 7.0)
- Osa hapenpuutteesta liittyy hartiadystokiaan, eli hankalaa hartioiden ulosauttoon. Hyvin hoidetussa alatiesynnytyksessä riski sikiön hapenpuutteeseen on hyvin pieni
- Riski laskeumaan ja muihin lantionpohjan häiriöihin on hieman suurempi alatiesynnytyksen jälkeen
- Täysiaikaisen raskauden läpikäyneillä naisilla saattaa olla sekä synnytyksen jälkeen että myöhemmin enemmän virtsankarkailua
- Raskauden aikana elimistöön muodostuva progesteronihormoni pehmentää kudoksia ja lantionpohjan perusjännitys alenee
Keisarileikkaus eli sektio
Edut
- Synnytyksen ajankohta on yleensä etukäteen suunniteltu. Synnytys voi kuitenkin käynnistyä itsestään ennen sovittua leikkauspäivää, joka on huomioitu etukäteen leikkaussuunnitelmassa
- Ennenaikaisesti syntyvä lapsi hyötyy alatiesynnytyksen lasta kypsyttävästä vaikutuksesta vielä enemmän kuin täysiaikainen vauva
- Itse toimenpide ei niin kivulias – 90% synnyttäneistä täysin kivuttomia, osa tuntee jonkin verran kipua
- Ei välilihan repeämiä
- Toimenpide on nopea – kestää tyypillisesti valmisteluineen n. 1-2 tuntia
- Tukihenkilö voi olla läsnä keisarileikkauksessa, mikäli tämä tehdään puudutuksessa ja äiti saa lapsen rinnalleen heti syntymän jälkeen. Lisäksi mikäli äidillä sekä lapsella on kaikki hyvin ja heräämössä ei ole ruuhkaa, lapsi saa olla ihokontaktissa myös heräämöajan
- Vastasyntyneen synnytyksen aikainen hapenpuute on erittäin harvinainen, mutta mahdollinen myös suunnitellun keisarileikkauksen yhteydessä
Haitat
- Suomalaisten tutkimuksien mukaan joka neljäs sektiolla synnyttänyt saa leikkauksen yhteydessä jonkinlaisen komplikaation
- Voi lisätä lapsen sairausriskiä sekä vastasyntyneisyyskaudella että myöhemmin lapsuudessa
- Varhaisen mikrobikontaktin puute saattaa lisätä sairastumisriskiä myöhemmin lapsuudessa
- Äidin puudutuksesta johtuva verenpaineen lasku vaikuttaa istukan verenkiertoon, ja jos nukutetaan, nukutusaineet menevät istukan läpi lapseen
- Keisarileikkauksessa lapsen sopeutumismekanismit kohdun ulkopuolista elämää varten eivät ehdi käynnistyä
- Lapsi voi syntyessään olla vaisu, ja saattaa tarvita virvoittelua, lisähappea sekä lastenlääkärin hoitoa
- Lapsen hengitysvaikeuksien riski on sitä suurempi mitä aikaisemmin ennen laskettua aikaa lapsi syntyy
- Riski joutua vastasyntyneiden osastolle matalan verensokeripitoisuuden ja matalan ruumiinlämmön vuoksi
- Imetys saattaa käynnistyä hitaammin keisarileikkauksen jälkeen johtuen haavakivusta ja maidon hitaammasta noususta rintoihin
- Leikkauksen aikana äidin ollessa puudutettuna, äiti voi olla pahoinvoiva ja tokkurainen useita tunteja leikkauksen jälkeen
- Merkittävä verenhukan riski (kolminkertainen verrattuna alatiesynnytykseen)
- Noin 6 % äideistä tarvitsee leikkauksen jälkeen verensiirron
- Verenhukasta johtuva kohdunpoiston riski (kuusinkertainen alatiesynnytykseen verrattuna)
- Keisarileikkaukseen liittyy moninkertainen riski laskimotukokseen (laskimotrombi ja keuhkoembolia) alatiesynnytykseen verrattuna (keuhkoveritulppariski on yli 20-kertainen alatiesynnytyksen verrattuna)
- Keisarileikkauksen jälkeen haavakivut voivat olla voimakkaita. Vahvoja kipulääkkeitä voi tarvita useita päiviä. Haavan paraneminen kestää noin kuukauden, mutta leikkaushaava-alueella voi olla tuntopuutoksia useiden kuukausien ajan.
- Välittömästi leikkauksen jälkeen suolisto on ei saata toimia normaalisti ja ulostaminen on vaikeaa tai jopa kivuliasta
- 4-8%:n riski virtsarakon, virtsajohdinten ja suolen vaurioitumiseen
- Joskus tarvitaan uusintaleikkaus jälkiverenvuodon vuoksi muutaman tunnin kuluttua keisarileikkauksesta (2% synnyttäneistä)
- Kotiutuminen tapahtuu myöhemmin kuin alatiesynnytyksen jälkeen
- Toipuminen on hitaampaa ja työlästä. Toipuminen kestää usein 1-2 kuukautta
- Tulehdusriski on suurempi kuin alatiesynnytyksessä, joista yleisin on virtsatietulehdus. Kohtutulehdusta esiintyy 3-9%:lla synnytyksistä, joka on 10-15-kertainen alatiesynnytyksiin verrattuna
- 2-9%:lla synnyttäneistä leikkaushaava tulehtuu
- Noin 10%:lla esiintyy lapsivuodekuumetta, joka on yleisempää leikkauksen jälkeen. Sen hoito voi vaatia pitkän sairaalassaolon (1-2 viikkoa). Usein tulehdusoireet ilmaantuvat vasta kotiutumisen jälkeen, jolloin äiti joutuu palaamaan takaisin sairaalaan.
- Leikkauksesta jää arpialue, joka ei ole yhtä lujaa kuin terve kudos. Arven repeäminen on mahdollista, mutta riski on pieni (alle 1%)
- Koska leikkauksessa käytetään teräviä instrumentteja, on myös lapseen tuleva haava mahdollinen, joskin harvinainen
- 12% naisista kokee kroonista kipua keisarileikkauksen jälkeen. Vuotohäiriöitä, erityisesti kuukautisten jälkeistä tiputtelua, esiintyy usein jopa vuosia leikkauksen jälkeen
Kerkesin itse perehtymään tarkemmin eri synnytystapoihin vasta raskausviikolla 32, jolloin sain tietää, että minulla oli etinen istukka. Etinen istukka (placenta praevia) tarkoittaa, että kohdun alaosassa oleva istukka peittää osittain tai kokonaan kohdun kaulakanavan sisäsuun. Näin on n. 0,5 %:ssa raskauksista. Synnytinkin etisen istukan takia suunnitellulla sektiolla lokakuussa 2020 Naistenklinikalla. Tulen jakamaan oman synnytyskertomukseni sekä mieheni synnytyskokemuksen tulevissa julkaisuissa seuraavan kuukauden aikana. Lisäksi tulevissa julkaisuissa tulen jakamaan synnytyskokemuksia kaikkien synnytystapojen osalta sekä käymään synnytyspelkoa läpi.
Mitä sinua kiinnostaisi kuulla eri synnytystapojen tai synnytyspelon osalta? Lisäksi onko sinulla jotain vinkkejä joita haluaisit jakaa omalta osaltasi?
***
Hyödyllisiä linkkejä ja vinkkejä
Viranomaislähteitä ja -sivustoja
- Naistalon sivuilta löydät hyödyllistä tietoa eri synnytystavoista, alatiesynnytyksen ja keisarileikkauksen eduista ja haitoista.
- THL:n Meille tulee vauva -opas, josta löydät ajanmukaista tietoa ja käytännönläheisiä vinkkejä mm. raskausaikaan ja synnytykseen.
- Myös pääkaupunkiseudun kuntien sivuilta löydät vaihtelevasti tietoa synnytyksestä. Tarkistathan oman kuntasi sivustot, josta saattaa löytyä jotain hyödyllistä muuta luettavaa synnytykseen liittyen. Ohessa suorat linkit pääkaupunkiseudun kuntien sivuille:
- HUS:n Synnytys -sivuilta löydät lisätietoa alatiesynnytyksestä ja keisarileikkauksesta.
- HUS:lta löydät synnytykseen liittyviä videoita, jossa HUS:n ammattilaiset kertovat eri synnytystavoista. Videoiden joukosta löydät mm. seuraavat:
- Lisäksi HUS on julkaissut maaliskuussa 2021 digihoitopolun synnytyspelon hoitoon ensisynnyttäjille, joka toimii Terveyskylän Omapolun kautta. Polulla valmennetaan synnyttäjää kohti tulevaa synnytystä. Polku on käytössä tällä hetkellä Naistenklinikalla ja Espoon Jorvissa. Sisältö on suunniteltu yhdessä synnytyslääkäreiden, kätilöiden ja synnytyspelkoon erikoistuneiden psykologien kanssa. Tavoitteena on lisätä ensisynnyttäjän omia voimavaroja, pystyvyyden tunnetta ja luottamusta hoitohenkilöstöön.
Muita vinkkejä
- Podcastit: Monista eri podcasteista löydät niin podcastien pitäjien että vierailevien tähtien eri synnytystarinoita niin äidin kuin puolison näkökulmasta. Muun muassa seuraavista podcasteistä löydät synnytystarinoita: Hei baby, Nonsense, Onnen kuplia, Mamcast, Shitty is the new black, Äititreffit, Faijapodi, Ihan mamina podcast ja Sydänääniä. (HUOM. Tulen lisäämään kuuntelemani ja kuuntelu -listalla olevat podcastit Muut -kategorian alle tulevissa julkaisuissa seuraavan kuukauden aikana. Stay tuned 😎. )
- Blogit: Myös monet somevaikuttajat ovat jakaneet omia synnytyskertomuksiaan, joko teksti- tai videomuodossa. Muun muassa seuraavista blogeista löydät blogien pitäjien synnytystarinoita: Alexa Dagmar, Linda Juhola, Kira Kosonen ja Xenia’s day. (HUOM. Tulen lisäämään blogilistauksen lifestyle-, perhe- ja vauva-aiheisista blogeista Muut -kategorian alle tulevissa julkaisuissa seuraavan kuukauden aikana. Stay tuned 😎.)
- Oma tuttavapiiri: Haastattele omaa äitiäsi, mummoasi, ystäviäsi, kavereitasi tai ihan ketä tahansa tuttavaasi, joka on kokenut synnytyksen tai ollut synnytyksessä mukana. On niin monta synnytystarinaa kuin on synnytystäkin. Jokaisella meillä on erilainen tarina kerrottavanaan ja se tekeekin näistä tarinoista ja kokemuksista mielenkiintoisia❤. (HUOM. Pidäthän mielessäsi, että synnytys on meille jokaiselle omanlaisensa kokemus: osalle tämä voi olla voimaannuttava kokemus ja osalle tämä voi olla rankempi kokemus. Mikäli koet yhtään synnytyspelkoa tai -ahdistusta, suosittelen etsimään positiivisia synnytyskertomuksia.)
***